Yösähkö eli aikasähkö on sähkösopimus, jossa:
- Yöllä sähkö on halpaa
- Päivällä sähkö on kallista
Tästä pääset vertailemaan parhaita yösähkösopimuksia.
Nähdäksesi vain yösähköt, valitse kohdasta “Mittaustapa” kohta “Aika”.
Näin yösähkö toimii
Yö- eli aikasähkössä on kaksihintainen hinnoittelumalli. Sähköllä on yö- ja päivähinta.
Yleensä yö- ja päiväsaika määritellään aikasähkössä seuraavasti:
- Yö: 22–07
- Päivä: 07–22
Mutta miksi ihmeessä tällainen sopimustyyppi on ylipäätään olemassa?
Tämä johtuu siitä, että sähkön “oikea hinta” eli sen Spot-markkinahinta on öisin halvempaa. Tämä puolestaan johtuu siitä, että yöaikaan kulutus on Suomessa vähäistä.
Tässä esimerkiksi sähkön markkinahinta 14.1.-15.1.2024.
Sähköyhtiöt loivat aikasähkön tämän sähkön markkinahinnan käytöksen pohjalta. Aikasähkö on siis kiinteä sopimus, jossa sähkö on öisin halpaa ja päivisin kallista.
Toisin kun perinteisessä kiinteässä sähkösopimuksessa, aikasähkössä pitää huolehtia kulutuksen ajoittamisesta oikeaan kellonaikaan. Mutta tämä ei vaadi paljoa, sillä hinnoittelu vaihtuu kaksi kertaa vuorokaudessa.
Kyseessä on siis sitova ja hiukan aktiivisuutta vaativa sopimustyyppi.
Toisaalta aikasähkö ei vaadi aktiivisuutta läheskään yhtä paljon kuin pörssisähkö, jossa tunneittain vaihteleva hinta vaatii jatkuvaa seurantaa, reagointia, ja automaatiota.
Kenelle yösähkö sopii?
Periaatteessa yösähkö sopii kenelle tahansa, joka haluaa ajoittaa suurimman osan kulutuksesta yön tunneille.
Käytännössä tämä sopimus on kuitenkin laadittu erityisesti sellaisiin kotitalouksiin, joissa on varaava sähkölämmitys.
Kun käytetään varaavaa sähkölämmitystä, lämpövaraaja voidaan lämmittää yön halvalla sähköllä.
Päivisin kalliin sähkön aikaan lämpövaraaja luovuttaa varastoimaansa lämpöä kotiin ilman, että sähköt on päällä.
Yösähköllä voi siis säästää sievoisen summan, jos suunnittelee (ja automatisoi) sähkönkäytön yön tunneille.
Toinen kuluttajatyyppi, jolle yösähkö sopii monesti hyvin on sähköauton omistajat. Sähköauton voi ladata yöllä saatavalla halvalla sähköllä. Toki tässä kannattaa ottaa huomioon kokonaiskulutus. Monesti yösähköt sopivat kauttaaltaan suuren kulutuksen kotitalouksiin.
Kausisähkö voi voittaa yösähkön
Kausisähkö on yösähkö kausiluontoisuudella.
Kausisähkössä pätee yö- ja päiväsähköhinnoittelun lisäksi myös vuodenaika.
Samaan tapaan kuin yösähkössäkin, kausisähkön hinta pohjautuu sähkön pörssihinnan vaihteluun, joka perustuu kysyntään ja tarjontaan.
- Kun kysyntää on paljon, eli sähköä kulutetaan runsaasti, sitä myydään kalliilla.
- Jos kysyntää on vähän, sähköä myydään halvemmalla.
Eniten kulutusta on talviarki-iltaisin. Tällöin ihmiset ovat palanneet töistä koteihin, kaikki sähkölaitteet on päällä, ja ennen kaikkea lämmitykset täysillä. Tällöin sähkö on kalleimmillaan.
Vähiten kulutusta on puolestaan kesäöisin. Ihmiset nukkuvat ja kodit ovat kesän ansiosta lämpimiä.
Tämän pohjalta sähköyhtiöt ovat kehittäneet kausisähkön, joka on kiinteä sähkösopimus kahdella hinnalla:
- Talviarkipäivähinta (usein 1.11. — 31.3. ma — la klo 07–22)
- Muu aika (1.11. — 31.3. ma — la klo 22–07, su klo 00–24, 1.4. — 31.10. ma — su klo 00–24)
Toisin sanoen, kausisähkö on kallista talvisin klo 07–22 (paitsi sunnuntaisin) ja on muulloin halpaa. Talviaika on 1.11.-31.3.
Mutta miten suuria nuo hintaerot sitten ovat? Tässä esimerkiksi Nurmijärven Sähkön kausisähkön hinnoittelu:
Tässä esimerkissä sähkön hinta on noin kaksinkertainen talviarkisin verrattuna muuhun aikaan.
Yösähkö vs kausisähkö
Sekä yö- että kausisähkösopimukset soveltuvat korkean kulutuksen kotitalouksiin, joissa lämmitys hoidetaan sähköllä.
Jos siis asut kaukolämmitetyssä kerrostalossa, on turha miettiä yö- tai kausisähköjä.
Jos kotiasi lämmitetään pelkästään varaavalla sähkölämmityksellä, yösähkö on usein parempi. Yösähkössä sähköä taltioidaan yöllä ja käytetään päivällä kalliiden tuntien aikaan.
Kausisähkö puolestaan sopii koteihin, joissa sähkölämmityksen lisäksi käytetään toista lämmitysmuotoa, esim. puulämmitystä tai ilmalämpöpumppua kulutuksen minimoimiseen.
Tässä yksinkertaistettu esimerkki, joka auttaa hahmottamaan eroa paremmin.
Esimerkki
Talo A:n perheellä on ainoastaan varaava sähkölämmitys käytössään. Heillä on tätä varten edullinen yösähkösopimus, jolla lämpövaraajaa varataan öisin.
Talon lämmitykseen tarvitaan arvion mukaan 20 kWh päivässä. Mutta perhe päättää varata varaajan 30 kWh:lla. Tämä siksi, että jää 10 kWh “pelivaraa”.
Myöhemmin perhe tekee investoinnin. He hankkivat ilmanlämpöpumpun varaajan rinnalle. Tällöin aiemmin tehtyä 10 kWh:n “pelivaraa” ei enää tarvita. Sen sijaan, tarvittaessa osa lämmityksestä voidaan hoitaa lämpöpumpulla päivällä.
Tämä laskee yökulutusta ja nostaa päiväkulutusta. Nyt yösähkö ei ole enää paras vaihtiehto, vaan perhe vaihtaa kausisähköön:
- Kesäisin kausisähkö on ympäri vuorokauden halpaa, jolloin taloa ei tarvitse enää lämmittää varaajalla öisin. Sen sijaan lämmittää voi koska tahansa ilmanlämpöpumpulla.
- Talvisaikaan (kun sähkö on kallista päivisin), voidaan turvautua öisin sähköiseen lämpövaraajaan vanhaan tapaan ja hoitaa vain osa lämmityksestä päivisin.
Jos käytössä olisi edelleen yösähkö, kesäisin sähkönkulutus olisi epäoptimaalista, koska lämmitys pitäisi edelleen tehdä yöllä varaajalla energiatehokkaan lämpöpumpun sijaan.
Mutta miten tiedän kumpi kannattaa?
Aiemmassa esimerkissä ei käytetty oikeita numeroita. Pyrin vain havainnollistamaan sähkönkulutuksen optimointia ja sitä, miksi kausisähkö voi joskus voittaa yösähkön.
Jos harkitset yö- tai kausisähköä, tai esim. ilmanlämpöpumpun hankintaa, kannattaa tehdä laskelmat asiantuntioiden kanssa. Tähän tarvitset tarkat arviot kulutuksestasi laskuhistoriasi perusteella, sekä tarkat tiedot lämmitystehoista, kulutustottumuksista, jne. Niitä ei tällaisella yksinkertaisella esimerkillä voi yleispätevästi laskea!
Leave a Reply