Sähkömarkkinoilla ei ole Suomessa ollut kilpailua pitkään. Vasta alle 30 vuotta sitten 1995 voimaan astutettu sähkömarkkinalaki mahdollisti sähkömarkkinoiden asteittaisen kilpailun.
Mutta miten sähkömarkkinat sitten oikeasti toimivat? Tässä kattava postaus aiheesta.
Mutta mitä 1995 tarkalleen tapahtui?
Vuonna 1995 sähkön tuotanto ja myynti irroitettiin sähkönsiirrosta. Sähkönsiirtohan on Suomessa toimiala, jota ei voi kilpailuttaa.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan, sähkönsiirron kilpailutus ei ole mahdollista, koska sähkönsiirtoverkkoja on vain yksi. Jo aikanaan todettiin, että useiden sähköverkkojen rakentaminen ei hyödytä kuluttajia eikä ole kustannustehokasta.
Kaikki sähkö Suomessa siis pyörii samassa kantaverkossa vielä tänäkin päivänä.
Ei siis ole väliä tilaatko sähkösi Fortumilta, Oomilta tai Hehkulta. Se on kaikki “samaa sähköä”, eri hinnoittelumallilla.
Hiukan myöhemmin, vuodesta 1998 kuluttajat ovat kuitenkin voineet vapaasti kilpailuttaa sähköä myyvän yhtiön, kuten Fortumin tai Oomin. Tämä mahdollistettiin koska ennustettiin, että lisääntynyt kilpailu johtaisi valinnanvapauteen, joka laskisi sähkön hintoja.
Nykyhetkellä Suomessa on noin 70 sähköyhtiötä.
Verkkomonopoli valtaa alaa
Suomen sähköverkossa on kolme olennaista osaa:
- kantaverkko
- suurjännitteinen jakeluverkko
- paikalliset jakeluverkot
Kantaverkko kattaa koko maan. Se on suurjännitteellä pyörivä sähköverkko, johon ovat liittyneet voimalaitokset, tehtaat ja jakeluverkot. Tämä verkko jakelee sähköä ympäri Suomen.
Paikalliset jakeluverkot ovat paikallisia verkkoja, joiden kautta sähkö ohjataan kuluttajille eli koteihin kantaverkosta. Paikallisiin jakeluverkkoihin on monesti liitetty myös paikallisia voimalaitoksia.
Jakeluverkkoyrityksiä on Suomessa myös noin 70.
Pohjoismaiden kantaverkot ja niiden väliset yhteydet muodostavat yhtenäisen siirtojärjestelmän, joka on olennainen osa Pohjoismaiden sähkömarkkinoita.
Fingrid omistaa koko Suomen kantaverkon ja vastaa merkittävistä sähkönsiirtoyhteyksistä Suomesta muihin Pohjoismaihin ja Viroon.
Tässä havainnollistava yksinkertaistus Suomen sähköverkon toiminnasta:
Sähkö kulkee siis tuotantolaitoksilta kantaverkkoon. Paikalliset jakelufirmat siirtää sen kantaverkosta koteihin.
Välikätenä toimii sähköyhtiöt, jotka eivät välttämättä siirrä eikä tuota sähköä. Ne vastaavat sähkön hinnoittelusta ja hinnoittelumallin optimoinnista markkinatilanteiden ja kuluttajakunnan mukaan.
Tämä sähkönjakeluinfrastruktuuri mahdollistaa sähkön tehokkaan ja luotettavan siirtämisen eri maiden välillä ja tukee alueen sähkömarkkinoiden toimintaa.
Sähköverkoissa vallitsee siis täysi monopoli. Tämä johtuu vain siitä, että ei ole käytännöllistä rakentaa kilpailevia sähköverkkoja. Valtion verkko on paljon järkevämpi ratkaisu.
Mutta paikallisia sähkönsiirtofirmoja on toki useita.
Jokaisella osalla sähköverkkoa on siis omistaja. Tämä omistava sähköverkkoyhtiö vastaa paitsi sähköverkon ylläpidosta ja operoinnista myös sähkön käyttäjien kulutuksen mittauksesta, joka toimii perustana sähkölaskujen laadinnassa.
Tämä jakeluyhtiö auttaa seuraamaan ja laskuttamaan sähkönkulutusta tarkasti kullekin asiakkaalle.
Sähköntuotanto Suomessa
Sähköntuottajat ovat vastuussa siitä, että sähköä valmistetaan ja tulee saataville käyttöömme.
Suomessa suurimmat sähköntuotannon energialähteet ovat ydinvoima, vesivoima ja tuulivoima.
Koska tämä on sähkömarkkina-artikkeli, emme paneudu tuotantomekanismeihin tuon enempää. Voit lukea lisää sähköntuotannosta täältä.
Miten ympäristösähkömarkkinat toimivat?
Olet varmastikin kuullut uusiutuvista energianlähteistä, kuten aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima ja bioenergia.
Nämä energialähteet tuottavat sähköä ympäristöarvoja kunnioittaen.
Suomessa monet sähköyhtiöt lisäävät luonnonmukaisesti tuotettuja sähkölähteitä valikoimaansa. On jopa sähköyhtiöitä, jotka tarjoavat pelkästään uusiutuvista lähteistä tulevaa sähköä. Tästä esimerkkinä Nordic Green Energy.
Mutta miten tämä “ympäristösähkö” sitten toimitetaan kotiisi? Se tulee samaa valtion sähköverkkoa pitkin kuin kaikki muukin sähkö.
Jos siis tilaat ympäristösähköä, saat silti “sitä samaa kantaverkon sähköä”, jossa on sekaisin ympäristösähköä ja ei-ympäristösähköä.
Mutta idea onkin se, että maksat ympäristösähkössä siitä, että sähköyhtiösi on maksanut siitä (tai tuottanut sitä).
Ei siis hätää! Vaikka et teknisesti voi tietää tuleeko kotiisi “luonnonmukaista” sähköä juuri nyt, on siitä maksaminen silti arvokas ympäristöteko. Se tukee ympäristösähköfirmoja ekologisiin tekoihin.
Miten sähkökauppa toimii?
Suomessa sähkökauppaa käydään pääasiassa Nord Pool -sähköpörssin kautta, joka asettaa standardit pohjoismaisille sähkömarkkinoille.
Noin 70–75% Suomen sähköstä myydään täällä.
Sähkön hinta, tunnettu myös nimellä spot-hinta, vaihtelee tunneittain kysynnän ja tarjonnan mukaan ja määritetään huutokaupassa päivää ennen.
Eri energialähteet, kuten tuulivoima ja ydinvoima, vaikuttavat hinnanmuodostukseen eri tavoin.
Spot-hintaan vaikuttaa myös sähkön saatavuus ja asiakkaiden tarpeet.
Suomessa on yksi hinta-alue, toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa, joissa alueelliset erot vaikuttavat hintoihin.
NASDAQ Commodities -pörssin futuurimarkkinat tarjoavat sähköntuottajille ja ostajille suojaa spot-hinnan vaihteluilta, mahdollistaen sähkön hankinnan ennalta määrätyillä hinnoilla.
NASDAQ Commodities keskittyy taloudellisiin kiinteähintaisiin sopimuksiin ja sähkökaupan riskienhallintaan.
Mistä sinä maksat sähkössä?
Kun tilaat kotiisi sähkön, voit kilpailuttaa sähkönmyyntiyhtiön, mutta et sähköverkkoyhtiötä.
Esimerkiksi Espoossa voit valita vaikkapa Oomin, Fortumin, tai Hehkun ja ostaa heiltä sähköt.
Mutta Espoossa toimiva sähköverkkoyhtiö Caruna on aina se taho, joka loppujen lopuksi “kuljettaa” sähkön perille kotiisi. Sähköverkkoyhtiötä ei voi kilpailuttaa. Se määräytyy aina asuinalueen perusteella.
Sähkönmyyntiyhtiöt tarjoavat usein sähköä erilaisista energialähteistä.
Tämä antaa asiakkaille mahdollisuuden vaikuttaa, millaista energiaa he tukevat.
Vaikka valinta ei suoraan määritä, mistä lähteestä kodin pistorasioihin tuleva sähkö on peräisin, se varmistaa, että kulutetun sähkön vastaava määrä tuotetaan valitusta energialähteestä, kuten tuuli-, aurinko- tai vesivoimasta.
Lisätietoa sähkömarkkinoiden toimijoista ja niiden välisestä yhteistyöstä on hyödyllistä etsiä, jotta ymmärtäisi paremmin, kuinka sähköntuottajat, sähköverkkoyhtiöt ja sähkönmyyntiyhtiöt toimivat yhdessä sähkömarkkinoilla.
Leave a Reply