Mitä marginaali tarkoittaa pörssisähkössä?

Pörssisähkön marginaali on sähköyhtiön perimä välityspalkkio.

Korkean kulutuksen kotitalouksissa kannattaa valita sähkösopimus, jossa on pieni marginaali ja iso perusmaksu.

Matalan kulutuksen kotitalouksissa puolestaan kannattaa suosia suurta marginaalia ja pientä perusmaksua.

Tässä kattava postaus sähkön marginaalista ja vinkit optimaalisen marginaalin ja perusmaksun löytämiseen.

Pörssisähkön marginaalilla on väliä

Pörssisähkön tunnuspiirre on sähkön tunneittain vaihtuva hinta, joka määräytyy pörssissä.

Pörssisähkösopimuksessa sähkön hinta ei kuitenkaan ole suoraan pörssistä saatavan sähkön hinta.

Sen sijaan, sähköyhtiö lisää Nord Pool -sähköpörssissä määritetyn spot-hinnan päälle marginaalihinnan eli sähkönvälityspalkkion. Tällä sähköyhtiö kattaa omia kulujaan (ja tietysti tekee voittoa).

Marginaalissa on kaksi osaa

Pörssisähkösopimuksen marginaali käsittää kaksi osaa:

1. kuukausittainen perusmaksu
2. kilowattituntikohtainen spot-hinnan lisämarginaali

Näille termeille on käytössä useita eri nimiä.

Spot-hinnan lisämarginaaliosasta käytetään mm. seuraavia nimityksiä:

• kulutusmaksu
• välityspalkkio
• energiamaksu

Perusmaksua puolestaan kutsutaan usein kuukausimaksuksi.

Sähkölaskuissa saattaa myös törmätä termiin “energiahinta“. Tämä tarkoittaa sähköpörssin tuntihintaa, johon lisätään ALV ja spot-hinnan lisämarginaali.

Marginaalit ovat sopimuskohtaisia

Kulutuspohjainen osa marginaalista vaihtelee sopimuksesta. Se on usein noin 0.3–1.5 snt/kWh.

Kalleimmat kulutusmaksut löytyvät yleensä fossiilittomasti tuotetusta vihreästä sähköstä. Sähkösopimuksen perusmaksut vaihtelevat myös usein välillä 0–6 €/kk.

Muita sähkönkulueriä

Sähkölaskuissa marginaalin ja perusmaksun päälle tulee vielä maksettavaksi verot. Verot koostuvat sähköverosta sekä arvonlisäverosta. Sähkövero jakautuu vielä pienemmiksi siivuiksi: energiaveroksi ja huoltovarmuusmaksuksi.

Myös sähkönsiirrosta maksetaan sähkönsiirtomaksu. Tämä maksetaan sähkönsiirtoyhtiölle. Tämän lisäksi sähkön siirrosta maksetaan vielä arvonlisäveroa.

Tässä yksinkertaistettu (veroton) hahmotelma siitä, mistä pörssisähkön hinta koostuu:

1. Pörssisähkön spot-hinta ( + ALV): Tämä hinta vaihtelee tunneittain ja on kaikille suomalaisille sama. Maksu riippuu kulutuksestasi.
2. Spot-hinnan marginaali: Tämä sopimuskohtainenhinta on usein sopimuksessa vakiomäärä kilowattituntia kohden. Eli mitä enemmän kulutat, sitä enemmän marginaalimaksua kertyy.
3. Perusmaksu: Tämä on kulutuksesta riippumaton kiinteä summa, joka velotetaan joka kuukausi.

Aiemmin heitin ilmoille termin “energiahinta”. Tämä on yllä olevan listan 1.- ja 2. kohdan summa.

Vertaile huolella!

Kun vertailet sähkösopimuksia, kiinnitä huomiota marginaaliin ja perusmaksuun. Niillä on oleennainen ero riippuen kotitalouksesi kulutuksesta.

Tässä muutama havainnollistava esimerkki.

Esimerkki 1

Pienen kotitalouden vuotuinen sähkönkulutus on 2000 kWh. Pörssisähkön hinta keskimäärin on 7 snt/kWh. Marginaali on 0.3 snt/kWh. Perusmaksu on 6€/kk.

Loppuvuodesta sähkölasku näyttää tältä:

1. Pörssisähkö: 140€
2. Marginaali: 6€
3. Perusmaksu: 72€
4. Yhteensä: 218€

Näin ollen perusmaksu on yli 30% koko sähkölaskusta. Tämä on aivan liikaa. Tällaisessa kotitaloudessa kannattaa valita sähkösopimus, jossa on mahdollisimman pieni perusmaksu.

Esimerkki 2.

Edellisen esimerkin kotitalouden vuotuinen sähkölasku oli perusmaksuosaltaan liian kallis. Talon emäntä päättää tarttua toimiin ja vaihtaa sähkön. Hän löytää tarjouksen, jossa marginaali on 1.2 snt/kWh ja perusmaksu vain 0.5€/kk.

Perusmaksu siis tippuisi 6€/kk:sta vain 0.5€/kk:een.

Marginaali nousisi puolestaan 0.3 snt/kWh:sta 1.2 snt/kWh:een.

Näistä on vaikea nähdä suoraan kumpi on kannattavampi sopimus. Mutta kun tehdään laskelmat, huomataan selkeä ero. Uudella sopimuksella sähkölasku näyttäisi vuoden päästä tältä:

1. Pörssisähkö: 140€
2. Marginaali: 24€
3. Perusmaksu: 6€
4. Yhteensä: 170€

Nyt perusmaksu on vain 4% luokkaa koko laskusta. Ja ennen kaikkea yhteislasku on melkein 50€ halvempi kuin edellisessä sopimuksessa.

Perusmaksujen ja marginaalien vertailu siis kannattaa.

Äskeinen esimerkki pätee loistavasti pieniin matalan kulutuksen kotitalouksiin. Mutta otetaan seuraavaksi sama esimerkki korkean kulutuksen omakotitalolle.

Esimerkki 3.

Ison omakotiperheen vuotuinen sähkönkulutus on 20 000 kWh. Pörssisähkön hinta keskimäärin on 7 snt/kWh. Marginaali on 1.2 snt/kWh. Perusmaksu on 0.5€/kk.

Loppuvuodesta sähkölasku näyttää tältä:

1. Pörssisähkö: 1400€
2. Marginaali: 240€
3. Perusmaksu: 6€
4. Yhteensä: 1646€

Nyt marginaaliosa on varsin suuri. Tällaisessa kotitaloudessa kannattaisi valita sähkösopimus, jossa on pieni marginaali ja suuri perusmaksu.

Esimerkki 4.

Edellisen esimerkin kotitalouden vuotuinen sähkölasku oli liian suuri. Talon isäntä päättää vaihtaa sähkön. Hän löytää tarjouksen, jossa marginaali on vain 0.3 snt/kWh ja perusmaksu 6€/kk.

Perusmaksu siis 12-kertaistuu arvosta 0.5€/kk arvoon 6€/kk. Samalla marginaali putoaa arvosta 1.2 snt/kWh arvoon 0.3 snt/kWh.

Tästä on taas vaikea sanoa miten sähkölaskulle käy, mutta laskemalla sekin selviää! Tällä uudella sopparilla sähkölasku näyttäisi vuoden kuluttua seuraavalta:

1. Pörssisähkö: 1400€
2. Marginaali: 60€
3. Perusmaksu: 72€
4. Yhteensä: 1532€

Marginaaliosuus olisi nyt huomattavasti pienempi kuin aiemmin. Yhteislasku on jopa yli 100€ halvempi kun perusmaksun 12-kertaisti mutta marginaalin tiputti 75%:lla.

Mitä tästä opimme?

Suuren kulutuksen kotitalouksien kannattaa valita sähkösopimus, jossa on:

• suuri perusmaksu
• pieni marginaali

Matalan kulutuksen kotitalouksein kannattaa valita sähkösopimus, jossa on:

• pieni perusmaksu
• suuri marginaali

Tässä vielä kuva, joka auttaa muistamaan miksi:

Liian suurella perusmaksulla perusmaksun osuus kasvaa luokattoman suureksi verrattuna sähkön kulutuslaskuun.

Pörssisähkön marginaaleissa on eroja, joten on hyödyllistä kilpailuttaa eri tarjouksia.